Kyllä tänne ihan kotiutua voisi. Niinkun sanoin, ihmiset on mukavia ja hommat toimii, toisin kuin eräissä muissa maissa. Vaikka tiedän että se on vain tapa, on silti mukavaa kun kaupan kassatäti sanoo mulle aina "dear" kun käyn ruokakaupassa. :)
Tänään alkoi Surreyn yliopiston virallinen lukukausi, sateisissa merkeissä. Olen onnistunut jatkamaan aamu-unia edelleen puoleenpäivään asti, vaikka mun piti vähän tsempata täällä. Kaiken järjen mukaan mun pitäisi herätä klo 7, kun rakennusmiehet aloittavat joka aamuisen hommansa. Nope. Minä jatkan kuorsaamista. Manor Park näyttää muuten idylliseltä, mutta mun asunnon edessä on tällainen kaaos..
Viikonloppuna kaikki muut meni Lontooseen, mutta mua ei huvittanut. Been there, done that. Päätin olla reipas ja lukea vähän, päädyin värjäämään hiuksia. Hiustenvärjäysmeininki ei ole täällä yhtä hyvissä kantimissaan. Valikoima on suppea, ja hiuksiaan värjäävät kotioloissa mun lisäksi vain mummot. Ainakaan Tescon hiusvärihyllyllä ei ollut muuta kuin mummoja ja minä, ja ne mummot yritti koko ajan töniä mua pois siitä. Otin samat värit kuin Suomessa, mutta tulos ei ollut ihan sama...nyt on liila pää. Olkoot, sano suomineito kun Englantiin lähti.
Niin. Lukukausi. Tänään olin luennoilla. Historiallinen päivä aloittaa opinnot, sillä Englannin uusi korkein oikeus UK Supreme Court aloitti tänään toimintansa Lontoossa.
Vaihtareiden on pakko käydä näiden ekaluokkalaisille tarkoitettu " Introduction to Legal Skills" -kurssi. Luennoitsija oli ihan hyvä, vaikkakin luento itsessään "sitä samaa kun sata kertaa ennenkin" eli mitä taitoja tarvii että voi olla hyvä juristi jne. Been there, done that too. Huvittavinta oli huomata, että täällä opiskelijat ihan oikeasti pyytävät puheenvuoroa ja kilpailevat siitä, kuka sanoo oikean vastauksen ekana. En arvosta, paitsi olihan sillä tietty viihdearvo. Luennon kohokohta oli silti yhden tytön kännykkä, joka soi ja soi ja soi, koska sitä ei kuulemma saanut pois päältä. Luennoitsija punersi kiukusta ja tyttö häpeästä. Viimein se tajusi lähteä ulos salista sen puhelimen kanssa. Ei tainnu olla Nokia. ;)
Huomenna alkaa rikosoikeuden kurssi. Se hiukka jänskättää, koska on ylemmän tason kurssi, jossa tarttis olla jonkinlainen perustietämys. Ongelma onkin se, etten mä tunne kaikkia näiden tärkeitä oikeustapauksia. Englannissa on siis kokonaan eri oikeusjärjestelmä (common law) kun meillä Suomessa ja muualla Euroopassa (roomalais-germaaninen). Common law perustuu pääosin oikeuskäytäntöön, ja täällä asiat opetellaan tärkeiden oikeustapausten valossa (vrt. Suomessa opetellaan, mitä laki sanoo jostakin asiasta). No, ehkä se siitä. Luennoilla on kuulemma niin paljon populaa että proffat ovat pääosin luopuneet siitä, että kysyisivät asioita suoraan sormella osoittamalla. :D
Tänään illalla oli (taas) oikkiksen vastaanottojuttu, niitä on ollut varmaan joka päivä. On ollut yksi vaihtareille, yksi vaihtareille ja kotiin palaaville vaihtareille, yksi henkilökunnalle ja uusille opiskelijoille ja yksi kaikille tiedekuntalaisille. Meidät on tietty kutsuttu kaikkiin, mikä on tietty hyvä, koska niissä saa aina viiniä. Paitsi kerran ei saanut kun appelsiinimehua. Tämänpäiväinen oli ihan jees, varsinkin kun kävin vain pikaisesti ja jatkoin matkaa ilmaiselle tanssitunnille. Tunnin jälkeen laahauduin vielä kavereiden kehoituksesta Student Unionin ylläpitämän pubintapaiseen. Ei edes yhtään hävettänyt, vaikka istuin siellä jumppavaatteet päällä. Ehkä siksi kun mulla oli mun uusi (poispäin) katseetkääntävä pinkki huppari päällä. :D
Asunto on vihdoin täys enkä hengaile täällä enää yksikseni. Mannyn ja Hannahin lisäksi joukkoon ovat liittyneet Kathy ja kaksi Jamesia. Kaikki brittejä. Pojat olivat tänään tehneet mulle ruokaa. Ajattelin että mä olen ollu jotenkin häijy, ja että ne ovat omaksi parhaakseen päättäneet nostaa mun verensokeria. Kävi kuitenkin ilmi, että Manny oli syönyt joskus "ruotsalaisia lihapullia" ja toiveena olikin nyt, että mä tekisin niitä joku päivä. :D Lupasin, mutta vaan sillä ehdolla että suomalaiset lihapullat kelpaa. Huomenna on Mannyn fajitas-päivä, ja sitten kuulemma lihapullien vuoro. Täytynee käydä kaupassa... Onneks laahasin kotoa kaksi kiloa varrasleipää, ni on sitten joku eksoottinen elämys tarjottavana jos lihapullat menee muusiksi. Yritän silti olla pilaamatta suomalaisen ruuan mainetta enää enempää. Lihapullien kyytipojaksi kermakastiketta, jossa kananmunaa, ei voi mennä pieleen!
Oho, tuli nälkä.
Tescossa ei ole ostoskärryissä sellaista panttisysteemiä kuin Suomessa. Mutta, jos yrität viedä kärryt pois kaupan pihasta niin maan alle kätketty magneetti tms. laukaisee kärryjen jarrut ja ne ei kulje enää eteenpäin. Yritettiin nimittäin "lainata" yhdet kun ei jaksettu kantaa ostoksia kotiin asti. Ei onnistunu...liian nokkela systeemi. Olis tietty voinu nostaa ne kärryt magneettien yli, mut se olis ollut jo liikaa tsemppamista. Silti joka aamu kun ajelen bussilla yliopistolle niin nään ojanpohjilla liian kauas emäaluksesta ajautuneita ostoskärryjä...
Englantilaisilla on kummallinen tapa neuvoa kaikkia kaikkialla ihmeellisillä kielto- ja kehoituskylteillä. Mä kuvaan niitä aina kun osuu joku hauska kohdalle. :D
