perjantai 25. syyskuuta 2009

Trailerpark Travellers


Viimeistä päivää Ranskassa, sitten kanaalin yli kuulemaan muunlaisia mielipiteitä. ;) Onkin jo mennyt ranskalaisiin vähän hermo, ainakin mulla. Nä on jotenkin niiiin epäystävällisiä ja sisäänpäinkääntyneitä. Ja missä on se ranskalainen hyvä ruoka?! En mä ainakaan ole syönyt täällä vielä mitään mitä en osais itse laittaa paremmin. Mäkkärissä tarvii käydä ellei halua syödä jotain valkoista mötikkää, mikä on säilötty liemeen ja jossa on karvapeite (nähtiin sellainen tänään kaupassa..)!

Hihii. Ranskassa on siis kaunista ja siihen se sitten jääkin. Mulla on jo koti-ikävä. Täällä on kaikki niin töykeitäkin, pyörittelevät silmiään vaan. Me ollaan sentään aina aloitettu kommunikoiminen ranskaksi ja vaihdettu englantiin vasta kun ei enää suju, ei auta. Juntteja ollaan kun tänäänkin mentiin sellaiseen kassajonoon, joka oli tarkoitettu pyörätuolia käyttäville. :D

Kuvasin eilen meidän asuntoa, ennen kuin joudumme luopumaan ihanasta kesätraileristamme. Ihan hyvä aika kyllä lähteä, koska muurahaiset aloittivat jo muuttopuuhat pihalta traileriinpäin. :/ Se olkoon sitten seuraavan matkalaisen päänvaiva.

Itäsiiven suuri makuuhuone on meikäläisten yömajana. Makuuhuoneesta on oma sisäänkäynti kylpyläosastolle, joka jää kuvassa oikealle. Arvatkaa kumpi puoli on mun ja kumpi Villen. :D


Seuraava kuva on suuren makuuhuoneen ovelta ruokasaliin päin. Oikealla keittiö ja vasemmalla olohuone/ruokailuhuone. Avonainen ovi taustalla vie länsisiiven makuusaliin. :D


Ja tässä on kylpyosasto eli suihku ja vessa. Ja oikein vesivessa onkin!


Länsisiiven makuuhuonetta olemme käyttäneet lähinnä vierashuoneena. Huoneessa on oma vessa. :D



Tässä vielä näkymä ruokasalista. Oikealla ulko-ovi ja kulmassa uusi paras ystävämme kaasulla toimiva takka.



Että semmosta. Kivahan tämä on, varsinkin kun olen tottunut pienenä asuttamaan parakkikopperoa muutenkin. Ja mun mielestä pieni on aina söpöä. :D Ainut miinus on kylmyys, ollaan jouduttu joka yö lisäämään peittoja päälle, nyt niitä on jo viisi. Onneksi peittoja riittää. Tässä on oikeasti ollut kylmempi nukkua kun autossa!

Eilen repästiin ja pestiin koneellinen pyykkiä leirintäalueen koneessa. Niitä sitten ripustelin ja nautin Carcassonen kaupungin mukaan nimettyä roséviiniä. Hihittelin samalla, kun naapurin eläkeläisbrittipariskunta pelasi Scrubblea omalla patiollaan. Just, just wait a minute!


Että tämmöstä täällä. Tämä lienee vika bloggaus ennen Englannin sumuja. Lauttamatka Doveriin on buukattu ja kunhan vielä saadaan traikku siivottua ja kamat pakattua niin otetaan suunnaksi kuningaskunta. Niinhän siinä kävi, että koti-ikävä ehti yllättää ennen kuin pääsin edes Englantiin saakka. Yritän olla reipas, pahin lienee vielä edessä kun Ville lähtee kotimatkalle ja jään "yksin". Vaikka ehkä 3000:n muun uuden Surreyn opiskelijan joukosta löytyy mulle muutama kohtalontoveri.

Road trip on ollut antoisa, vaikkakin aika rauhallinen. Ei olla jouduttu kommelluksiin ollenkaan. :D Eikä toivottavasti jouduta loppumatkallakaan, koska se on tarkkaan aikataulutettu... Ilmat on ollu mahtavat koko ajan, ja mittari on paikka paikoin kohonnut lähemmäs 30 astetta, varsinkin täällä Ranskan puolella. Ollaan kierrelty lukematon määrä linnoja (taas tänään yksi) ja jätetty muut turistiriennot vähän vähemmälle. Pari päivää ollaan löhöilty vaan, niin kai lomalla kuuluukin. Tänään käytiin paikallisessa superhypermarketissa ja ostettiin vähän halpoja viinejä matkajuomiseksi. Tai siis Englantiin/Suomeen viemiseksi. ;)

Lisää sepustuksia kunhan olen kotiutunut uuteen asuntolakoppiini. Au revoir!

3 kommenttia:

  1. Tsemppistä! Teillä on ollut söpö pikku koti (minäkin pidän pienestä ja pesämäisestä). Kerrassaan ihanan kuuloinen reissu linnoineen ja kirppiksineen! Olen kuullut Ranskasta samaa, mitä itsekin kirjoitit. En ole itse käynyt. Kaunista kyllä varmasti!

    Varmaan kova pala jäädä yksin, mutta onneksi tänä päivänä on näitä loistavia yhteydenpito välineitä ja varmasti saat kivoja kamuja ja kohtalotovereita. Voimia!!! Arvaa vain onko toisella puoliskollasi ikävä sinua ja tyhjä aukko elämässään. Ihan huippua on sitten, kun pääsette takaisin oman katon alle yhdessä kuhertelemaan. :-)

    Tsemppihalauksia lopputaipaleelle Alinalta

    VastaaPoista
  2. Hah haa, STOP SAWING THE TABLE! Just Markolle yritin selittää sitä tos yks päivä. Ei ole nähnyt vielä! Ei mun selostuksena oikein uponnut :)

    Onnea että pääsitte eroon ranskalaisista. Britit on kivempia, puhumattakaan kohteliaampia. En oo vieläkään toipunut siitä vaihdosta Pariisiin...

    Toivottavasti ei ole liian hirvee koti-ikävä, ja kasvattaa se sit ainakin luonnetta varmaan, jos ei muuta. Olet ajatuksissa. Märkä, räkäinen ja bakteereja sekä viruksia kuhiseva halipusu pojilta xx

    VastaaPoista
  3. Au revoir France!

    Jep, älä ole milläsikään kyllä siellä Englannissa tottuu ihan niin kuin missä hyvänsä uuteen menoon.

    Oikeastan voisin veikata, että jos ehdit ylipäätään intensiivisten opintojen jälkeen mitään sosiaalista puolta hoidella, niin ennen kuin huomaatkaan, varmaan saat kaverin tai kavereita, joiden kanssa ei aika tule pitkäksi. (Toivottavsti et sitten unohda koti-ikävää!)

    Joten: pikkuisen seikkailumieltä nyt! -ja tiedä, että ennen kuin ehdit huomaamaan, olet jo puolittain kotiutunut ja sitten taas on ikävä sinne takaisin sikäläisten kaverien luo!
    Ei oo reiskaa että aina kaipaa sinne mistä on lähtenyt! Hmm. . .

    VastaaPoista